Oi suuri ja mahtava HIM, minkäs teit. Viimeisin albumi sai lisämainosarvoa lauseella "rankin HIM-levy". Sitä se totta vie on, mutta samalla katosi se karisma, joka on kantanut HIM:ia näinkin pitkälle.
Love metal. Sehän kuulostaa jäätävän tyylikkäältä. Mikä parasta, Suomesta tulee soitinorkesteri, joka on kehittänyt kyseisen termin. Love metallia vaan sulle. Söpöä!
HIM on kasvokuvana yhtä kuin Ville Valo, pornokauppiaan poika. Valo on loistava jokaisessa haastattelussa. Voisin joskus väsätä blogiin omia suosikkejani ja syitä ja seurauksia näistä. Joka tapauksessa Valon hypnoottinen ego on HIM:n vahva puoli. Kuin myös se edellä mainittu love metal.
Tuore levy ei ole enää love metallia. Se on mukarankkaa revitystä, joka ei sovi Valon laulamaksi ja soittajapoikien esittämäksi. Tylsää tylsää tylsää! Paluu takaisin juurille ja rakkaudellisen metallin ilosanomaa koko maailmalle. HIM on loistava bändi, mutta ei tuoreen levyn osalta.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti