EV09: Katsaus ensimmäiseen semifinaaliin

Eilen ne alkoivat. Euroviisut tarkoitan ja vihdoin. Miksi se yllätti itsenikin, vaikka toki tiesin, että jääkiekon MM-kisatkin olivat ja menivät. Vihdoin-sanalla tarkoitin sitä, että kyllähän tässä on keritty odottelemaan ja venkomaan, että kuinka Waldo's Peoplen käy.

Waldo's Peoplen kisaviisu Lose Control herätti hieman närää johtuen viittauksista aina kasaripopparin ja ruotsalaisen entisen hevirumpalin biisejä muistuttaviin koukkuihin. Tuskin Waldo itse mitään myöntää. Eihän euroviisukappale saa olla kopio. Sinänsä onkin hauskaa pohtia, että miten Scooter saattoi ottaa osaa Saksan viisukarsintaan muutama vuosi takaperin.

Lose Control teki miehentyön kera naisien ja raivalsi paikan kahdeksantoista semifinalistin joukosta kympin sakkiin, jotka pääsivät suoraan lauantain finaaliin. Olihan Suomen byro-show ehdottomasti illan komein (melkein ainoin?) ja biisissä oli sen verran menoa, että eurooppa meni polvilleen. Vielä pitää saada samainen kansakunta kokonaan niiamaan meille, mutta sen aika on sitten lauantaina.

Itse pidin (heti Waldojen jälkeen tietty) suurimpana suosikkina Montenegroa. Kuten The Kesähitti -äänestyksessä asiaa jo sivusin, niin mielestäni kyseessä oli todella tarttuva kappale tältä maalta. Käytänkin tässä katsauksessani vain maiden nimiä, en rupea kaivelemaan kokonaan artistien ja viisujen nimiä. Laiskotuttaa.

Tshekki ja Belgia etenivät tyystin huumorin merkeissä, eikä heillä ollutkaan osaa ja arpaa näissä peleissä. Valko-Venäjältä saattoi jälleen odottaa kovaa viisua. Olen ollut sitä maata sympatisoiva jo useamman vuoden. Tälläkin kertaa viisu oli mainio kevythevipop-raita. Artistina olisin tietty nähnyt mieluummin lyhytmekkoisen leidin, mutta sitten musiikki olisi ollut varmasti jotain aivan muuta.

Seuraavasta ryppäästä napataan Ruotsi, Armenia ja Andorra. Ruotsi ei iskenyt lainkaan, minä kuuluin oopperalaulua vastustavaan tiimiin. Armenia oli turhan kansansävelmällinen ja Andorraa ei pelastanut edes entinen Me&My-pimu. Sveitsi oli yksi suosikeistani. Aluksi en sietänyt lainkaan, mutta kuinka ollakaan poprock alkoi iskemään täysillä. Iso plussa c-osan trancemaisista synakikkailuista.

Turkki meni vähän ohi, vaikka periaatteessa siinä oli ideaa. Israelin suosiota en voinut käsittää. Tuntuu, että vanhoilla meriiteillä painetaan vuodesta toiseen suoraan finaaliin. Bulgaria oli sekava rämyryhmä kera laukkaavan eurojytkeen. Mitäänsanomattoman eurojytkeen, korostan. Islanti täytyy myöntää, että meni ohi. En käsittänyt. En tiedä. Miksi se oli niin hyvä?

Makedonian bonjovit olivat lähinnä koomisia. Eivät iskeneet. Romania kuuluu V-Venäjän oheessa sympatiamaihini. Jälleen kivan viaton kappale, joka tosin oli väritön. Ei pärjää kun muistelee taannoisia Romanian viisuja. Lopun Portugali oli todella mukaansa tempaava, Malta rauhoitti mieltä ja Bosnia... en ymmärtänyt sen hehkutusta, mutta Portugali ja Malta menivät oikeutetusti finaaliin.

Torstaina eli huomenna on toisen semifinaalin aika. Tällöin valitaan toiset kymmenen jo valittujen semifinalistien sekä neljän rahoittajamaan ja tietty viimekertaisen voittajan lisäksi finaaliin. Kiekon maailmanmestaruuskisat eivät menneet Suomelta aivan nappiin. Saas nähdä, kuinka Suomen käy Euroviisuissa. Ei ainakaan puolivälierissä pudota!